23.4.2022
Jaakko Mäkelä raivaa laidunmaata ensi kesää varten emolehmätilallaan Forssassa. Talvi on pitänyt pitkään otteessaan ja kevään tuloa on saanut odottaa jännityksellä. Joka vuosi se on kuitenkin tullut, ja tilan työt tehdään sen mukaan.
Mäkelän tila on luomu-emolehmätila, jonka rotuina ovat angus ja hereford. Maatilalla tuotettavista risteytysvasikoista sonnivasikat menevät vieroituksen jälkeen pääsääntöisesti muualle jatkokasvatukseen ja lehmävasikoista otetaan sitten tilan omaan uudistukseen.
”Luomutilana ollaan oltu kymmenen vuotta. Sitä ennen meillä oli sikataloutta, ja aikamme sitä teimme ja siinä oli hyviäkin aikoja. Sikatalous on kuitenkin vahvasti keskittynyt isoihin yksiköihin, joten ehkä ymmärsin lopettaa sopivaan aikaan”, Jaakko Mäkelä hymyilee.
Tilalla päädyttiin aikoinaan luomuun monestakin järkisyystä.
”Yksi on pellon suljettu kierto lannoituksen osalta eli lannoitamme omalla karjanlannalla. Siksi meillä ei tarvita niin paljon ostopanoksia kuin normaalituotannossa. Rehu voidaan kasvattaa omien eläinten avulla. Mielestäni luomu soveltuu todella hyvin emolehmätuotantoon”, Jaakko Mäkelä perustelee.
Mäkelän mukaan luomuviljelyllä pystytään parantamaan myös maan kasvukuntoa.
”Täällä on aika jäykkiä savimaita, jotka kyllä hyötyvät hyvinkin paljon nurmiviljelystä. Sikatalousaikana kierto oli pitkälti ohra-lumi-ohra-kiertoa, ja silloin satotasot jäivät heikoiksi. Nyt luomuviljassa ollaan onnistuttu pääsemään hyviin satoihin. Se tosin ei ole meillä pääjuttu, vaan nurmen tuotanto omille eläimille. Ja tietysti laidunnus peltolaitumella.”
Mäkelän hoitama tila on sukutila, jossa Jaakko viljelee neljättä sukupolvea. Maatalous yhtiöitettiin vuonna 2021 osakeyhtiöksi, jonka Jaakko omistaa yhdessä isänsä kanssa.
Perhosniittokoneesta hyviä kokemuksia
Tilalla on viljeltävää peltopinta-alaa sen verran, että se riittää oman karjan rehutarpeisiin. Pelloilta kerättävästä heinästä syntyy säilöheinä, joka ei ole tavallista säilörehua vaan hyvin apilapitoista. Mäkelä kertoo, että käytössä on apilaa ja muita typensitojakasveja, joilla saadaan ilmasta sidottua maahan typpeä ja kasvustot hyvin kasvamaan.
”Heinä kerätään ja paalataan esikuivattuna pyöröpaaleihin. Se säilötään joko tuubikäärintänä tai yksikköpaaleihin. Mutta kaikki kääritään eli ei tehdä niin sanottua kuivaa heinää. Näin se saadaan säilymään eikä paalit mätäne”, Jaakko Mäkelä perustelee.
Niitossa tilalla on käytössä SaMASZin niittävä perhospaketti, jossa on edessä KDF340-etuniittokone ja takana leveä KDD941H-perhosniittokone, josta voi tarvittaessa hydraulisesti nostaa toisen puolen ilmaan ja niittää vain toisella. Käyttökokemusta laitteesta on nyt muutama vuosi.
”Kone on tehokas perhosniittokone. Käytössä on pelkkä niittokone, eli mukana ei ole murskainta. Koneesta on hyviä käyttökokemuksia, ja se on ollut kustannustehokas hankinta, mikä oli yksi kriteeri hankinnassa – ja ne odotukset ovat kyllä täyttyneet. Myös kaikki takuuasiat on hoituneet erittäin hyvin, jos jotain pientä on ollut, ja varaosien saanti on aina toiminut”, Jaakko Mäkelä kertoo.
Lisävarusteena perhoskoneeseen hankittiin korokejalakset. Ne auttavat Mäkelän mukaan silloin, kun haluaa niittää vähän pidempää sänkeä. ”Laitteen kuljetus maantiellä on kätevää, sillä perhonen nousee pystyyn. Etukone on tosin leveämpi, 3,4 metriä, joten se on kokonaiskuljetusleveys”, Jaakko Mäkelä kertoo.
Rohkea askel kannatti
Jaakko Mäkelä hankki perhospaketin Arhosen Konemyynnistä Virroilta. SaMASZista hänellä ei ollut aikaisemmin mitään kokemusta, mutta muiden hyvien käyttäjäkokemusten kautta usko merkkiin vahvistui.
”En ollut nähnyt SaMASZin koneita aikaisemmin enkä edes tuntenut ketään, jolla sellainen olisi ollut. Otin siis rohkean askeleen. Idea tuli kavereiden kautta, kun kuulin huhua, että SaMASZit ovat hyviä koneita ja myös niiden kustannustehokkuutta kehuttiin. Sitä kautta uskalsin tehdä investoinnin. Joku kun oikeaan aikaan osaa kehua, silloin se voi mennä jopa myyjänkin ammattitaidon ohi”, Jaakko Mäkelä perustelee.
”Pääsin kaupan yhteydessä myös vierailulle SaMASZin tehtaalle Puolaan. Tehdas vahvisti minulle mielikuvaa hyvästä laadusta. Täytyy myöntää että olin ollut pikkuisen ennakkoluuloinenkin, mutta se kyllä karisi täysin”, Mäkelä kertoo.
Uusien laitteiden hankinnassa häntä mietityttävät tulevaisuuden näkymät.
”Näkymät on nyt sameammat kuin ovat vuosiin olleetkaan, ja maailmassa on tapahtunut asioita, joihin ei ole pystynyt mitenkään varautumaan. Ja kustannusnousu on huimaa. Luomutila ei sinänsä ole onneksi riippuvainen ostolannoitteista ja niiden hintojen noususta, joten se ei tule meille niin isosti kustannuskriisinä. Mutta polttoaineen hintojen nousu vaikuttaa isosti myös luomutilalle, sillä joudumme paljon ajamaan esimerkiksi rehustuksen ja paalauksen yhteydessä.”
”Sen verran on tilanne pistänyt miettimään, että kaikki investoinnit rakentamiseen on jäissä, koska kustannukset on nousseet niin paljon. Välttämättömät investoinnit tehdään tässä ylimenovaiheessa.”
Uskoa tulevaan ja yrittämiseen Mäkelällä silti on.
”Kyllä mulla on vielä uskoa ja toivoa. Tehdään nytkin koko ajan laidunmaata ensi kesää varten että saadaan eläimet laitumelle. Lunta on vaan vielä vähän liikaa”, Jaakko Mäkelä naurahtaa.
